Urheilijahaastattelu Kaisla Parkkinen, Rugby

Kuka olet?
Kaisla Parkkinen, 22 vuotta, opiskelen logopediaa Helsingin yliopistossa. (Kuvassa 2015 Scandinavian Sevens turnaus, Kaisla toinen vasemmalta eturivissä)

Kerro itsestäsi ja urheilutaustastasi?
Olen harrastanut pienestä pitäen useita eri lajeja tanssista lentopalloon, suurimman osan ajasta olen kuitenkin treenannut kamppailulajeja, nyrkkeilyä ja thainyrkkeilyä. Rugbyn aloitin n. 2,5 vuotta sitten. Pääsin pian aloittamisen jälkeen mukaan naisten 7’s-rugbymaajoukkueeseen joten muut lajit ovat saaneet jäädä. Koko urheilu-uran ajan voimaharjoittelu on tukenut lajitreenejä, mutta painonnostoon tutustuin ensimmäistä kertaa viime keväänä crossfitin parissa. Osallistuin Punttipossujen pienryhmävalmennukseen syksyllä 2015.
Opiskeluiden välissä olen tehnyt töitä myös Personal trainer yrittäjänä ja liikunnanohjaajana.

Miten päädyit Rugbyn pariin?
Etsin uutta harrastusta toivuttuani rasituksesta johtuvasta välilevynpullistumasta ja nyrkkeilykehässä sattuneesta polvivammasta. Näin sattumalta Helsinki Rugby Clubin peruskurssin mainoksen Kisiksen ilmoitustaululla. Sen pidempää asiaa harkitsematta, osallistuin peruskurssille ja olin täysin myyty. Vihdoin löytyi laji jossa fyysinen kovuus, tekninen taito ja vauhti yhdistyivät.

Jatka lukemista Urheilijahaastattelu Kaisla Parkkinen, Rugby

Lihasaktivaation mittaaminen

Mitkä lihakset tekee töitä ja millä tavalla, eli lihasaktivaation mittaaminen

Nykyaikainen teknologia on mahdollistanut niin oman mielen kuin kehonkin eri toimintojen mittaamisen. Kun Punttipossuille tarjoutui mahdollisuus tutustua Fibrux Oy:n uutuus ratkaisuun Mpower, jolla voidaan mitata lihasten EMG:tä ja vieläpä erotella mittauksella nopeiden ja hidasten lihassäikeiden aktivaatio toisistaan, tartuimme ilman muuta tilaisuuteen.

EMG tutkimuksen avulla saadaan selville mitkä lihakset tosiasiassa suoritukseen osallistuvat ja millä tavalla. Kun laitteen käyttäjä tekee esimerkiksi takakyykkyä, laitetaan sensorit reiteen ja saadaan selville tuliko liikkeessä käytettyä reisiä juuri lainkaan ja oliko käytössä nopeita vai hitaita lihassoluja.

Jatka lukemista Lihasaktivaation mittaaminen

Personal Trainer, valmentaja vai treenikaveri?

Tällä kertaa pohdin personal trainerin, valmentajan ja treenikaverin eroja. Joku PT saattaa ottaa tästä kirjoituksesta hernettä sieraimiin, mutta kärjistän rooleja tarkoituksella jotta erot tulisi selkeämmin esille. PT voi toki olla pätevä toimimaan valmentajana tai valmentaja voi hyvin heittäytyä välillä PT:n rooliin, mutta yhtä kaikki, näillä on selkeä ja vissi ero.

Jatka lukemista Personal Trainer, valmentaja vai treenikaveri?

Urheilijahaastattelu: Miekkailija Alexander Lahtinen

Tällä kertaa urheilijahaastattelu on toteutettu Helsingin Miekkailijoita edustavasta Alexander Lahtisesta. Lahtinen on menestynyt kalpamiekkailija, jonka saavutuksiin kuuluu muun muassa junioreiden MM-kisoista pronssi vuodelta 2011, 3 henkilökohtaista SM-voittoa sekä GP-kisoissa 13. sija.

Painonnoston hyödyt Alexander oli nähnyt konkreettisesti maajoukkuetoveriltaan, jonka krooniset selkävaivat katosivat pn-harjoittelun myötä. Omatoimisen opettelun Alexander aloitti samoin kuten monet: katsomalla youtube-videoita. Alex halusi kuitenkin oppia nostamaan oikein ja saada kunnon opetusta, Kisahallin seinällä oleva ilmotus herätti kiinnostuksen. Jatka lukemista Urheilijahaastattelu: Miekkailija Alexander Lahtinen

Takana loistava tulevaisuus?

Helsingin Sanomien yleisönosastolla kysellään lasten liikunnan ilon perään (HS 18.8.2015) kilpaurheilun puristuksessa. Itse esittäisin saman kysymyksen, eli mihin tarvitaan lasten ja nuorten huippu-urheilua, millaiseksi lasken aina tulos- ja kilpaurheilun? Mielestäni lasten ja nuorten urheilu on tärkeää, mutta etusijalla pitäisi olla liikunnan ilo ja mahdollisuus kehittyä monipuolisesti eri lajeja harrastaen, ei pyttyjen ja pokaalien metsästys. Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden mukaan myöhään erikoistuminen, useiden lajien harrastaminen ja runsas ei-ohjattu liikkuminen johtaa usein huipulle paremmin kuin varhain vakavoituva urheileminen ja varhainen keskittyminen vain yhteen lajiin. No miten toimii suomalainen liikuntajärjestelmä? Täällä lajivalintaa pyritään aina vain aikaistamaan ja nuoria jopa kielletään harrastamasta useampaa lajia. Lajit eivät tee minkäänlaista yhteistyötä keskenään ja kilpaurheilu tuhoaa monipuolisuuden viimeistään viisitoistavuotiaana kun on pakko alkaa taistella paikasta valmennusryhmässä tai joukkueessa. Lopputuloksena on äärimmäisen ohut ja kapea huippu-urheilijoiden joukko ja itsensä kilpakentillä jo loppuunkuluttaneiden, entisten lupausten, nykyisten lopettaneiden armeija eri lajeissa. Jatka lukemista Takana loistava tulevaisuus?

Painonnoston opetusta aikuisille