Valmennus

Menestystekijät

Kommentoi

Tällä kertaa pohdin Rion Olympialaisten jälkitunnelmissa hiukan huippu-urheilua ja sen ominaisuuksia.

Asiantuntijat ja osaajat

Nyrkkeilyvalmentaja Pekka Mäki totesi HS haastattelussa 4.9.2016 ”asiantuntijan on helppo sanoa miten urheilijan pitäisi toimia. Heitä löytyy katsomoistakin runsaasti”. Mäen mukaan ”osaajat erottuvat asiantuntijoista siinä, että he pystyvät opettamaan urheilijan toimimaan halutulla tavalla”. Osaajia Mäki sanoo olevan valmennuksen parissa niukasti. Eräs ’asiantuntija’ tässä taannoin kisahallilla kertoi minulle aivan tosissaan miten hän ymmärtää painonnostosta todella paljon, koska on katsellut niin paljon nostovideoita YouTubesta. Eräs toinen puolestaan valmensi kisahallissa nuorille urheilijoille painonnostotekniikkaa ilman minkäänlaista, edes alkeellista käsitystä nostamisesta. Valitettavan usein näkee näitä valmentajaneropatteja opettavan juuri junioreita. Nettilegenda Klokov totesi minulle kurssillaan ettei tekniikallani ole enää väliä kun olen jo niin vanha. Oltiin maksettu herran seminaarista kuusisataa euroa. No eipä ollut kummoinen seminaari muutenkaan, tietoa herralla oli kyllä valtavasti, muttei edes alkeellista kykyä tai tahtoa valmennukseen, Klonkku oli vain keräämässä rahat pois tyhmiltä.

Jatka lukemista Menestystekijät →

Painonnosto

Doping osa 2.

2 kommenttia

Doping osa 2.

Artikkelin ensimmäinen osa löytyy täältä.

Artikkelikuva credits: Xoan Baltar.

weightlifting

(Lähde: http://www.nytimes.com/interactive/2016/08/08/sports/olympics/history-olympic-dominance-charts.html?_r=0)

Oheinen NY Timesin julkaisema graafi kertoo painonnoston olympiamitalien jakautumisesta. Yhtä hyvin graafi voisi kertoa painonnostossa menestymisen merkityksestä kyseisissä maissa, lajin harrastajamääristä sekä lajiin satsattavista taloudellisista panoksista. Taloudellisen panostuksen kääntöpuolena tulee vaatimus menestymisestä, jonka varmistamiseksi otetaan kaikki keinot käyttöön. Sijoittajien rahalle pitää saada vastinetta. Venäjän painonnosto suljettiin näyttävästi median huomion saattelemana ulos Rion 2016 olympialaisista perusteluna urheilujärjestelmän osallisuus systemaattiseen dopingin käyttöön. Käytännössä jokainen em. graafin maista olisi pitänyt sulkea kisoista ulos samasta syystä. Huikea lista nimekkäitä kärynneitä edellisten olympialaisten uusintatesteissä tarkoittaa juuri tätä. Dopingin tuloksellinen käyttö ja urheilijoiden testaaminen ennen kisoihin lähettämistä, siis jotta he eivät käryäisi, vaatii sellaisia panostuksia joihin yksittäiset urheilijat tai valmentajat eivät pysty. Taakse tarvitaan lääkärien, hoitajien, apteekkien, sairaaloiden ja laboratorioiden verkosto, joka pystyy palvelemaan urheilijoita lähes 24/7. Tällä tavalla oli rakennettu myös Suomen oma kotimainen hiihdon farmakologinen ohjelma.

Jatka lukemista Doping osa 2. →

Valmennus

Kamppailu-urheilijan voimaharjoittelu

Yksi kommentti

Tällä kertaa artikkelissa käsitellään kamppailu-urheilua ja syyllistyn samalla vähän historian muisteloihin. Tällä kertaa rönsyilen aiheesta todella vapaasti ja käyn samalla läpi omaa historiaani kamppailu-urheilun parissa, mutta ehkä se sallittaneen tämän kerran.

Oma taustani kamppailu-urheilussa alkoi alkuvuodesta 1986, kun silloinen Mäntän Karate Klubi järjesti Full Contact- karaten peruskurssin Keuruulla Keski-Suomessa. Vajaa kymmenkunta vuotta myöhemmin lajia alettiin kutsua nimellä kickboxing. Lajitekniikasta ei kukaan ymmärtänyt tuon taivaallista, treenit oli lähinnä kyykkyhyppyjä jumppasalin päästä päähän höystettynä etunojapunnerruksilla ja linkkuveitsillä. Kurssi loppui kolmen kuukauden kuluttua, eikä järjestäneellä seuralla ollut mitään ajatustakaan jatkaa toimintaa, kunhan vain kävivät keräämässä rahat peruskurssista ja häipyivät. Niinpä saman vuoden syyskuussa menin juuri Perusta Jyväskylään ilmestyneen, aikanaan paljonkin kohua herättäneen Cecar Mayerin Shotokan Karate- kurssille. Matkaa harjoituksiin oli silloin 80km yhteen suuntaan ja koulutehtävät tuli hoidettua autossa treenien alkua odotellessa. Jos oli harjoittelu päätöntä fularissa, niin traditionaalinen karate veti kyllä ehdottomasti älyttömyyden pohjat. Spiritin kasvattamisella kun pystyi perustelemaan käytännössä aivan mitä tahansa, esimerkiksi juokseminen paljain jaloin lumihangessa tai rystysten kovettaminen hakkaamalla lankun kappaletta niin kauan että ne alkoivat rustottua. Onneksi olin jo ehtinyt näkemään edes vähän monipuolisempaa kuntojumppaa, koska nyt voimaharjoittelu oli enää etunojapunnerruksia, linkkareita ja Shotokan tyylisuunnan mukaisia todella matalia karate asentoja. Olin muuten todella hyvä punnertaja tuohon aikaan. Vuonna 1987 olin jo vetämässä lajin harjoituksia Jyväskylässä ja Jämsässä ja kiertelin Sensein kanssa pitämässä lajinäytöksiä pitkin keskistä Suomea.

Jatka lukemista Kamppailu-urheilijan voimaharjoittelu →

Painonnosto

Voiman kehitys

Kommentoi

Voimasta sanottiin ennen vanhaan että sitä joko on tai ei ole, Jyväskylästä kotoisin ollut 1989 Rokin SM kisojen mitalisti Rajuilma- yhtye muotoili asian kappaleeseen ’Voimaa’. Voiman olomuoto kuitenkin vähän vaihtelee lajista toiseen, sitä on joko maksimivoimaa, nopeusvoimaa tai voimakestävyyttä.

Toinen ulottuvuus voimaan on kunkin lajin vaatima voimantuottoaika, pikajuoksijan pitää pystyä tuottamaan voima jalan kontaktiaikana radan pintaan, eli 10 – 20 ms, eliittitasolla jopa hiukan alle 10 ms. Vaikka voimaa olisi kuinka paljon tahansa, mutta sitä ei saada ulos lajin vaatimassa voimantuottoajassa, ei tulos ole kummoinen. Kolmas voiman ulottuvuus on suhteellinen vs. absoluuttinen voima, ts. paljonko voimaa pystytään tuottamaan suhteessa kehonpainoon. Ikuisella massakaudella oleva turvonnut salinorsu ei pääse kummoisiin suhteellisen voiman lukuihin vaikka romua liikkuisikin paljon. Ylipainolla on myös se ongelma että massa vastustaa liiketilojen muutosta, niin myös nostajan oma massa, eli harva salinorsu pystyy liikahtamaan kovinkaan sähäkästi. Suurimmassa osassa urheilulajeja voidaankin määritellä kuhunkin lajiin optimaalinen kehontyyppi, esim. miessprintteri on n. 180cm +- 0.06m pitkä ja paino n. 77 – 84kg ja massaindeksi 23.7 +- 1.5 (Lähde: VTE Alasalmi, Pikajuoksun lajianalyysi ja harjoittelun ohjelmointi, seminaarityö 2006).

Jatka lukemista Voiman kehitys →

Painonnosto

Urheilijahaastattelu Kaisla Parkkinen, Rugby

Kommentoi

Kuka olet?
Kaisla Parkkinen, 22 vuotta, opiskelen logopediaa Helsingin yliopistossa. (Kuvassa 2015 Scandinavian Sevens turnaus, Kaisla toinen vasemmalta eturivissä)

Kerro itsestäsi ja urheilutaustastasi?
Olen harrastanut pienestä pitäen useita eri lajeja tanssista lentopalloon, suurimman osan ajasta olen kuitenkin treenannut kamppailulajeja, nyrkkeilyä ja thainyrkkeilyä. Rugbyn aloitin n. 2,5 vuotta sitten. Pääsin pian aloittamisen jälkeen mukaan naisten 7’s-rugbymaajoukkueeseen joten muut lajit ovat saaneet jäädä. Koko urheilu-uran ajan voimaharjoittelu on tukenut lajitreenejä, mutta painonnostoon tutustuin ensimmäistä kertaa viime keväänä crossfitin parissa. Osallistuin Punttipossujen pienryhmävalmennukseen syksyllä 2015.
Opiskeluiden välissä olen tehnyt töitä myös Personal trainer yrittäjänä ja liikunnanohjaajana.

Miten päädyit Rugbyn pariin?
Etsin uutta harrastusta toivuttuani rasituksesta johtuvasta välilevynpullistumasta ja nyrkkeilykehässä sattuneesta polvivammasta. Näin sattumalta Helsinki Rugby Clubin peruskurssin mainoksen Kisiksen ilmoitustaululla. Sen pidempää asiaa harkitsematta, osallistuin peruskurssille ja olin täysin myyty. Vihdoin löytyi laji jossa fyysinen kovuus, tekninen taito ja vauhti yhdistyivät.

Jatka lukemista Urheilijahaastattelu Kaisla Parkkinen, Rugby →

Painonnosto

Lihasaktivaation mittaaminen

Kommentoi

Mitkä lihakset tekee töitä ja millä tavalla, eli lihasaktivaation mittaaminen

Nykyaikainen teknologia on mahdollistanut niin oman mielen kuin kehonkin eri toimintojen mittaamisen. Kun Punttipossuille tarjoutui mahdollisuus tutustua Fibrux Oy:n uutuus ratkaisuun Mpower, jolla voidaan mitata lihasten EMG:tä ja vieläpä erotella mittauksella nopeiden ja hidasten lihassäikeiden aktivaatio toisistaan, tartuimme ilman muuta tilaisuuteen.

EMG tutkimuksen avulla saadaan selville mitkä lihakset tosiasiassa suoritukseen osallistuvat ja millä tavalla. Kun laitteen käyttäjä tekee esimerkiksi takakyykkyä, laitetaan sensorit reiteen ja saadaan selville tuliko liikkeessä käytettyä reisiä juuri lainkaan ja oliko käytössä nopeita vai hitaita lihassoluja.

Jatka lukemista Lihasaktivaation mittaaminen →

Valmennus

Personal Trainer, valmentaja vai treenikaveri?

Kommentoi

Tällä kertaa pohdin personal trainerin, valmentajan ja treenikaverin eroja. Joku PT saattaa ottaa tästä kirjoituksesta hernettä sieraimiin, mutta kärjistän rooleja tarkoituksella jotta erot tulisi selkeämmin esille. PT voi toki olla pätevä toimimaan valmentajana tai valmentaja voi hyvin heittäytyä välillä PT:n rooliin, mutta yhtä kaikki, näillä on selkeä ja vissi ero.

Jatka lukemista Personal Trainer, valmentaja vai treenikaveri? →

Valmennus

Urheilijahaastattelu: Miekkailija Alexander Lahtinen

Kommentoi

Tällä kertaa urheilijahaastattelu on toteutettu Helsingin Miekkailijoita edustavasta Alexander Lahtisesta. Lahtinen on menestynyt kalpamiekkailija, jonka saavutuksiin kuuluu muun muassa junioreiden MM-kisoista pronssi vuodelta 2011, 3 henkilökohtaista SM-voittoa sekä GP-kisoissa 13. sija.

Painonnoston hyödyt Alexander oli nähnyt konkreettisesti maajoukkuetoveriltaan, jonka krooniset selkävaivat katosivat pn-harjoittelun myötä. Omatoimisen opettelun Alexander aloitti samoin kuten monet: katsomalla youtube-videoita. Alex halusi kuitenkin oppia nostamaan oikein ja saada kunnon opetusta, Kisahallin seinällä oleva ilmotus herätti kiinnostuksen. Jatka lukemista Urheilijahaastattelu: Miekkailija Alexander Lahtinen →

Painonnoston opetusta aikuisille