Avainsana-arkisto: voimaharjoittelu

Kamppailu-urheilijan voimaharjoittelu

Tällä kertaa artikkelissa käsitellään kamppailu-urheilua ja syyllistyn samalla vähän historian muisteloihin. Tällä kertaa rönsyilen aiheesta todella vapaasti ja käyn samalla läpi omaa historiaani kamppailu-urheilun parissa, mutta ehkä se sallittaneen tämän kerran.

Oma taustani kamppailu-urheilussa alkoi alkuvuodesta 1986, kun silloinen Mäntän Karate Klubi järjesti Full Contact- karaten peruskurssin Keuruulla Keski-Suomessa. Vajaa kymmenkunta vuotta myöhemmin lajia alettiin kutsua nimellä kickboxing. Lajitekniikasta ei kukaan ymmärtänyt tuon taivaallista, treenit oli lähinnä kyykkyhyppyjä jumppasalin päästä päähän höystettynä etunojapunnerruksilla ja linkkuveitsillä. Kurssi loppui kolmen kuukauden kuluttua, eikä järjestäneellä seuralla ollut mitään ajatustakaan jatkaa toimintaa, kunhan vain kävivät keräämässä rahat peruskurssista ja häipyivät. Niinpä saman vuoden syyskuussa menin juuri Perusta Jyväskylään ilmestyneen, aikanaan paljonkin kohua herättäneen Cecar Mayerin Shotokan Karate- kurssille. Matkaa harjoituksiin oli silloin 80km yhteen suuntaan ja koulutehtävät tuli hoidettua autossa treenien alkua odotellessa. Jos oli harjoittelu päätöntä fularissa, niin traditionaalinen karate veti kyllä ehdottomasti älyttömyyden pohjat. Spiritin kasvattamisella kun pystyi perustelemaan käytännössä aivan mitä tahansa, esimerkiksi juokseminen paljain jaloin lumihangessa tai rystysten kovettaminen hakkaamalla lankun kappaletta niin kauan että ne alkoivat rustottua. Onneksi olin jo ehtinyt näkemään edes vähän monipuolisempaa kuntojumppaa, koska nyt voimaharjoittelu oli enää etunojapunnerruksia, linkkareita ja Shotokan tyylisuunnan mukaisia todella matalia karate asentoja. Olin muuten todella hyvä punnertaja tuohon aikaan. Vuonna 1987 olin jo vetämässä lajin harjoituksia Jyväskylässä ja Jämsässä ja kiertelin Sensein kanssa pitämässä lajinäytöksiä pitkin keskistä Suomea.

Jatka lukemista Kamppailu-urheilijan voimaharjoittelu

Mainokset

Voimaa vai nopeutta?

Johdanto

Painonnostajan tavoitteena on saada nostettua mahdollisimman paljon rautaa päänsä päälle. Tämä lähtötilanne jo asettaa tietynlaiset raamit sille millaista voimaa painonnostaja tarvitsee, ei riitä että vain näyttää isolle ja vahvalle.  Toisaalta koska tanko painoineen pitää saada juuri päänpäälle, ymmärretään että suoritus vaatii tangolle mahdollisimman suurta kiihtyvyyttä.

Suomi on aina ollut kaikenlaisten penkkaajien, voimamiesten ja kivenmurikan kantajien luvattu maa, mutta vaikka (hidasta)voimaa olisi, jos riittävää räjähtävyyttä ei löydy, ei tangolle tule tarpeeksi kiihtyvyyttä ja nosto epäonnistuu.

Jatka lukemista Voimaa vai nopeutta?

Harjoitusohjelmat, osa 2. Lisää kierroksia!

Tämä postaus on jatkoa  ”Painonnoston harjoitusohjelmat”  -artikkelille.

Mitä sitten kun tekniikkaa on jo hierottu ja haluaisi saada tankoon lisää kiloja?

Samoja asioita samalla tavalla päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, näin ei rakenneta tuloksellista harjoitusohjelmaa. Toki perusasiat on syytä pitää mielessä, kuten että laji ei ole voima- vaan painonnosto, mutta kehitys vaatii säännöllisin väliajoin uusia ärsykkeitä. Lihaksisto, hermosto ja mieli tottuu nopeasti ja harjoittelun teho alkaa taantua ilman muutoksia. Jatka lukemista Harjoitusohjelmat, osa 2. Lisää kierroksia!