Punttipossujen blogi on keskittynyt painonnostoon, mutta nyt vuoron saa ratapyöräilijä Jani Mikkonen. Jani on käyttänyt juhanuksesta 2014 asti voimavalmennukseen Punttipossujen urheilijavalmennus osaamista. Tutustutaan Janiin ja hänen lajiinsa.

Ratapyöräily vaatii lajina voimaa, nopeutta ja räjähtävyyttä. Janin parhaita saavutuksia urheilijana on 8. Suomen mestaruutta, EM 13. keirinissa ja EM 8.  joukkuesprintissä. Isoimmissa GP-kisoissa parhaat sijoitukset ovat olleet  kuuden parhaan joukkoon.

Mitä on ratapyöräily?

Ratapyöräilyssä kisataan useassa kilpailulajissa (aika-ajo, eräajo, keirin tms). Ratapyörässä ei ole jarruja ja niissä on kiinteä välitys, eli pyörän polkimet pyörivät samaa tahtia renkaiden kanssa ja pyöräilijän on näin poljettava koko ajan. 

Ratapyöräilijä tarvitsee kahdenlaista voimaa, startti vaatii raakaa voimaa ja loppu nopeaa voimaa. Pilke silmäkulmassa Jani totesi, että hyvä ratapyöräilijä on tehty isoista jaloista.

Jani löysi ratapyöräilyn yrityksen ja erehdyksen kautta. Nuorempana Jani huomasi että maastopyöräilyn vaatimukset kestävyyden suhteen eivät  täyttyneet ja kestikin useita vuosia ennein kuin omat matkat löytyivätkin ratapyöräilyn sprinttimatkoilta.

“Monesti kysytään pajonko pystyn pyöräilemään matkaa. Jos sanon, että kilometrin, niin ei ihan ymmärretä mitä on ratapyöräily ja mitä se vaatii urheilijalta. Minuutin jälkeen, kun on antanut kropastaan kaiken, kipu voi olla niin voimakas että oksennus on lähellä.”

Painopiste suomalaisessa pyöräilyssä on maantiellä ja maastossa, vaikkakin parhaat saavutukset ovatkin ratapyöräilystä ja alamäkiajosta. Parhaiten ratapyöräilyssä ovat menestyneet juniorit, joista mainittakoon mediassakin tunnettu Mira Kasslin. Junioritoiminta onkin aktiivista varsinkin Janin kotiseurassa Cycle Club Helsingissä.

Isoimmaksi haasteeksi ratapyöräilyn suosion kasvattamiseksi Jani näkee harjoitteluolosuhteet:

”Harjoitteluolosuhteet ovat ensimmäisiltä Olympiaadeilta, eli jo vuodelta 1940, jolloin kisojen piti ensimmäistä kertaa tulla Suomeen, mutta sota esti tämän. Rata on peruskorjattu vain kerran. Puutteelliset harjoitusolot rajoittavat harrastelijamäärää ratapyöräilyssä. SM-kisoihin osallistuu radalle noin parisataa osallistujaa. Aktiiveja  ja harrastelijoita on runsaasti pyöräilyn parissa, mutta valitettavasti radalla käydään kisaamassa ja treenaamassa kun se sopii maantiepyöräilyn kisaohjelmaan.”

Painonnosto osaksi voimaharjoittelua

Kysyttäessä miten Jani löysi Punttipossut hymy käy kasvoilla:

”Kisahallilla oli jo muodostunut vahva legenda Possuista. Piti tsekata mistä on kyse.”

Aluksi opeteltiin tekniikat niin tempauksen kuin työnnönkin osalta. Myös kyykkytekniikkaa korjattiin voimannostotyylisestä kyykystä painonnostokyykkyyn, eli selkä pystympään. Jani kokee, että isoin hyöty painonnostosta on tullut ymmärtämisestä kuinka käskyttää kroppaa haluamallaan tavalla:

”Jo ensimmäisellä kerralla juteltiin Jounin kanssa Kisahallin kahviossa siitä, kuinka saada A:n ja B:n väliset hermoyhteydet toimimaan yhteen, eli millä tavalla kroppa tottelee aivojen ajatuksia. Sitähän tässä haetaan.”

”Tavoitteet on selkeät, sillä ne on kirjoitettu post-it lapulle.”- Jani toteaa. Ratapyöräilyssä tavoitteena on menestyä GP-kisoissa ja saada astella podiumille asti. Keväällä on tarkoitus myös varmistaa paikka maailmancupissa ja EM-kilpaiuissa tähtäin erityisesti Keirinissä on päästä kymmenen joukkoon.

Ratapyöräilijä kisaa paljon, tänä vuonna on noin 50 kisastarttia. Treeniviikko koostuu seuraavista elementeistä:

3x viikko voimaa salilla

4x viikko lajitreeni

2x viikko palautuminen

Kun on isoja kisoja tulossa, lajitreenejä on 2-3 kertaa päivässä. Ulkomaan leireillä Jani aikoo tänä vuonna viettää 3-4 kuukautta.

Kovia ratapyöräilijöitä tulee mm. Ranskasta, Australiasta, Iso-Britanniasta ja Saksasta. Pohjoismaista Norja on tehnyt isoja rahallisia panostuksia, mutta vielä tuloksia ei ole näkynyt.

”Kun parannat omaa työskentelyä ja tuloksia 10%, maailmalla on menty jälleen 10-30% eteenpäin. “Ongelma on liikkuvan junan kiinni juokseminen, eli jos haluaa pärjätä pitää parantaa suhteessa enemmän muihin” toteaa Jani maailman tasosta.

Jos kolme asiaa saisi muuttaa, saataisiin ratapyöräiläilijöille menestystä kisoissa:

1. Kunnon velodrom sisätiloissa, nyt sellaista ei ole
2. Ammattimaisuus, mikä toisi taloudellisen turvan, rytmittäisi päivän työn tekemisen vain urheilulle
3. Lajivalmennuksen puitteet kotimaassa. Suomessa osataan ja ymmärretään kestävyyslajeja, sprintterit yritetään aina saada kestävyyslajeihin mukaan. Sprintterinä olet hiukan outolintu Suomessa.

Toimituksen loppuhuomautuksena voisi todeta Janin Helmikuussa 2015 nostama tempauksen 80kg, varsin mukava tuloskehitys puolessa vuodessa aloittaen nollasta.