Avainsana-arkisto: tuloskehitys

Voiman kehitys

Voimasta sanottiin ennen vanhaan että sitä joko on tai ei ole, Jyväskylästä kotoisin ollut 1989 Rokin SM kisojen mitalisti Rajuilma- yhtye muotoili asian kappaleeseen ’Voimaa’. Voiman olomuoto kuitenkin vähän vaihtelee lajista toiseen, sitä on joko maksimivoimaa, nopeusvoimaa tai voimakestävyyttä.

Toinen ulottuvuus voimaan on kunkin lajin vaatima voimantuottoaika, pikajuoksijan pitää pystyä tuottamaan voima jalan kontaktiaikana radan pintaan, eli 10 – 20 ms, eliittitasolla jopa hiukan alle 10 ms. Vaikka voimaa olisi kuinka paljon tahansa, mutta sitä ei saada ulos lajin vaatimassa voimantuottoajassa, ei tulos ole kummoinen. Kolmas voiman ulottuvuus on suhteellinen vs. absoluuttinen voima, ts. paljonko voimaa pystytään tuottamaan suhteessa kehonpainoon. Ikuisella massakaudella oleva turvonnut salinorsu ei pääse kummoisiin suhteellisen voiman lukuihin vaikka romua liikkuisikin paljon. Ylipainolla on myös se ongelma että massa vastustaa liiketilojen muutosta, niin myös nostajan oma massa, eli harva salinorsu pystyy liikahtamaan kovinkaan sähäkästi. Suurimmassa osassa urheilulajeja voidaankin määritellä kuhunkin lajiin optimaalinen kehontyyppi, esim. miessprintteri on n. 180cm +- 0.06m pitkä ja paino n. 77 – 84kg ja massaindeksi 23.7 +- 1.5 (Lähde: VTE Alasalmi, Pikajuoksun lajianalyysi ja harjoittelun ohjelmointi, seminaarityö 2006).

Jatka lukemista Voiman kehitys

Mainokset

Voimaa vai nopeutta?

Johdanto

Painonnostajan tavoitteena on saada nostettua mahdollisimman paljon rautaa päänsä päälle. Tämä lähtötilanne jo asettaa tietynlaiset raamit sille millaista voimaa painonnostaja tarvitsee, ei riitä että vain näyttää isolle ja vahvalle.  Toisaalta koska tanko painoineen pitää saada juuri päänpäälle, ymmärretään että suoritus vaatii tangolle mahdollisimman suurta kiihtyvyyttä.

Suomi on aina ollut kaikenlaisten penkkaajien, voimamiesten ja kivenmurikan kantajien luvattu maa, mutta vaikka (hidasta)voimaa olisi, jos riittävää räjähtävyyttä ei löydy, ei tangolle tule tarpeeksi kiihtyvyyttä ja nosto epäonnistuu.

Jatka lukemista Voimaa vai nopeutta?

Harjoitusohjelmat 3. – Action

Se mikä erottaa painonnoston harrastebodailusta on systemaattinen tulosten tavoittelu. Harjoittelua ei ole tarkoitus tehdä pelkällä mutu tuntumalla eikä fiilis pohjalta, vaan kaikella tekemisellä tulisi olla jokin järkevä perusteltavissa- ja mitattavissa oleva tarkoitus joka tähtää mahdollisuuteen saada isompia romuja nostettua. Jatka lukemista Harjoitusohjelmat 3. – Action

Harjoitusohjelmat, osa 2. Lisää kierroksia!

Tämä postaus on jatkoa  ”Painonnoston harjoitusohjelmat”  -artikkelille.

Mitä sitten kun tekniikkaa on jo hierottu ja haluaisi saada tankoon lisää kiloja?

Samoja asioita samalla tavalla päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, näin ei rakenneta tuloksellista harjoitusohjelmaa. Toki perusasiat on syytä pitää mielessä, kuten että laji ei ole voima- vaan painonnosto, mutta kehitys vaatii säännöllisin väliajoin uusia ärsykkeitä. Lihaksisto, hermosto ja mieli tottuu nopeasti ja harjoittelun teho alkaa taantua ilman muutoksia. Jatka lukemista Harjoitusohjelmat, osa 2. Lisää kierroksia!