Avainsana-arkisto: painonnosto

Painonnosto on turhaa

Urheilun saralta löytyy jos jonkinlaista ’asiantuntijaa’ vahvoine mielipiteineen. Keskustella toki pitää, sana on vapaa ja monenlaista mölinää mahtuu ilmaan. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun painonnoston hyödyttömyydestä ryhdytään esittämään akateemisia mielipiteitä, kuten vaikka tässä Lihastohtori Juha Hulmin blogissa todetaan:

”Vaikka painonnostoharjoittelulla voidaan saavuttaa selviä hyötyjä, sitä ei silti ole perusteltua sisällyttää joka urheilijan harjoitusohjelmaan. Ensinnäkin riittävän taitotason saavuttaminen vie pitkän aikaa ennen kuin varsinaista ominaisuusharjoittelua pystytään tekemään.”

Debatti eri harjoitusmuotojen hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä on yhtä vanhaa kuin urheilu itse. On toki itsestään selvää, että harjoitteluun on rajattu aika käytettävissä ja jos oma laji ei ole painonnosto, ei se automaattisesti sovellu kaikkien harjoitusohjelmaan.

Tuossa edellä Hulmin blogissa nostettiinkin jo esiin yleisin peruste hylätä painonnostoharjoittelu:

Nostoja joutuu opettelemaan ja kestää aikaa ennen kuin taitotaso on riittävä tehokkaaseen harjoitteluun, siis riittävästi rautaa tangossa.

Tämä pitää 100% paikkansa. Aivan vastaavalla logiikalla voidaan kyseenalaistaa myös vaikka telinevoimistelu, trampoliinihyppely, useimmat yleisurheilulajit, kamppailulajit, uinti jne. Aika monessa lajissa riittävä taitotaso tarvitaan tehokkaaseen harjoitteluun. On kestämätön peruste vaatia jonkin oheisharjoittelun poistamista vain siksi, että se vaatii taitoa.

Jatka lukemista Painonnosto on turhaa

Mainokset

Harjoitusohjelmat osa 5.

Johdanto

Voimailija Riku Kirin kerrotaan todenneen että ihmisiä on kahdenlaisia, heikkoja ja erittäin heikkoja. Harvallapa meistä voimaa on ylenpalttisesti. Kylmä geneettinen fakta on se, että toisiin voima tarttuu helpommin, 10% on lahjakkaita, promille huippulahjakkaita, 10% ei juuri kehity vaikka tekisi mitä tahansa ja loput on jossain tässä välimaastossa. Harjoittelussa lahjakkuus tarkoittaa käytännössä sitä että toisilla voima kehittyy aivan millä treenisysteemillä tahansa ja osa ei meinaa koskaan löytää oikeasti toimivaa tapaa. Normi urheilijalle mikään systeemi ei toimi kuin hetken aikaa ja jatkuvasti joutuu etsimään uusia ärsykkeitä. Normaalitilanteessa, eli ei geneettisesti lahjakkaille, voiman kehitys tarkoittaa poikkeuksetta lihaksen poikkipinta-alan kasvua, eli urheilijan painon lisääntymistä. Paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa- on joskus todettu, voimaa on haettava volyymin ja hypertrofian kautta vaikka tavoitteet olisikin maksimivoimassa. Nyt kannattaa muistaa että tehokkain treenialue on jokaiselle yksilöllinen, mutta todennäköisimmin voima kehittyy paremmin kasvattamalla ensin työmäärää keskialueella, kuin tekemällä pelkkää maksimivoimaa. Nostamalla maksimeita, hermosto toki tottuu nostamaan, eli tietyn tason pystyy nostamaan vaikka joka päivä. Se ei ole kuitenkaan välttämättä ole sama asia kuin kehitys, ellei tämän tyyppiseen treenaamiseen ole lahjakkuutta tai douppia käytössä. Junioriurheilijoilla voiman kehitys pitää aina näkyä myös lihaksiston kehittymisenä, jos juniori on 17 vuotiaana edelleen samassa painoluokassa mitä 15 vuotiaana, on tuleva kehityspotentiaali hukattu.

Jatka lukemista Harjoitusohjelmat osa 5.

Lihasaktivaation mittaaminen

Mitkä lihakset tekee töitä ja millä tavalla, eli lihasaktivaation mittaaminen

Nykyaikainen teknologia on mahdollistanut niin oman mielen kuin kehonkin eri toimintojen mittaamisen. Kun Punttipossuille tarjoutui mahdollisuus tutustua Fibrux Oy:n uutuus ratkaisuun Mpower, jolla voidaan mitata lihasten EMG:tä ja vieläpä erotella mittauksella nopeiden ja hidasten lihassäikeiden aktivaatio toisistaan, tartuimme ilman muuta tilaisuuteen.

EMG tutkimuksen avulla saadaan selville mitkä lihakset tosiasiassa suoritukseen osallistuvat ja millä tavalla. Kun laitteen käyttäjä tekee esimerkiksi takakyykkyä, laitetaan sensorit reiteen ja saadaan selville tuliko liikkeessä käytettyä reisiä juuri lainkaan ja oliko käytössä nopeita vai hitaita lihassoluja.

Jatka lukemista Lihasaktivaation mittaaminen

Urheilijahaastattelu: Miekkailija Alexander Lahtinen

Tällä kertaa urheilijahaastattelu on toteutettu Helsingin Miekkailijoita edustavasta Alexander Lahtisesta. Lahtinen on menestynyt kalpamiekkailija, jonka saavutuksiin kuuluu muun muassa junioreiden MM-kisoista pronssi vuodelta 2011, 3 henkilökohtaista SM-voittoa sekä GP-kisoissa 13. sija.

Painonnoston hyödyt Alexander oli nähnyt konkreettisesti maajoukkuetoveriltaan, jonka krooniset selkävaivat katosivat pn-harjoittelun myötä. Omatoimisen opettelun Alexander aloitti samoin kuten monet: katsomalla youtube-videoita. Alex halusi kuitenkin oppia nostamaan oikein ja saada kunnon opetusta, Kisahallin seinällä oleva ilmotus herätti kiinnostuksen. Jatka lukemista Urheilijahaastattelu: Miekkailija Alexander Lahtinen

Takana loistava tulevaisuus?

Helsingin Sanomien yleisönosastolla kysellään lasten liikunnan ilon perään (HS 18.8.2015) kilpaurheilun puristuksessa. Itse esittäisin saman kysymyksen, eli mihin tarvitaan lasten ja nuorten huippu-urheilua, millaiseksi lasken aina tulos- ja kilpaurheilun? Mielestäni lasten ja nuorten urheilu on tärkeää, mutta etusijalla pitäisi olla liikunnan ilo ja mahdollisuus kehittyä monipuolisesti eri lajeja harrastaen, ei pyttyjen ja pokaalien metsästys. Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden mukaan myöhään erikoistuminen, useiden lajien harrastaminen ja runsas ei-ohjattu liikkuminen johtaa usein huipulle paremmin kuin varhain vakavoituva urheileminen ja varhainen keskittyminen vain yhteen lajiin. No miten toimii suomalainen liikuntajärjestelmä? Täällä lajivalintaa pyritään aina vain aikaistamaan ja nuoria jopa kielletään harrastamasta useampaa lajia. Lajit eivät tee minkäänlaista yhteistyötä keskenään ja kilpaurheilu tuhoaa monipuolisuuden viimeistään viisitoistavuotiaana kun on pakko alkaa taistella paikasta valmennusryhmässä tai joukkueessa. Lopputuloksena on äärimmäisen ohut ja kapea huippu-urheilijoiden joukko ja itsensä kilpakentillä jo loppuunkuluttaneiden, entisten lupausten, nykyisten lopettaneiden armeija eri lajeissa. Jatka lukemista Takana loistava tulevaisuus?

Urheilijahaastattelu, Ville Parviainen, Crossfit

Ville Parviainen on tuttu urheilija Crossfitin Winter War 2015 -kisoista. Painonnosto on olennainen osa CF-harjoittelua, kuten lajia seuraavat tietävät. Punttipossujen tekniikkakurssista Ville kuuli omalta kaveriltaan ja kiinnostui.

Ville_Parviainen

“Oma tempaus tarvitsi hiomista ja mistäpä muualta sitä hakisi oppia kuin painonnostoseurasta”. Jatka lukemista Urheilijahaastattelu, Ville Parviainen, Crossfit

Urheilijaprofiili: Jani Mikkonen, ratapyöräily

Punttipossujen blogi on keskittynyt painonnostoon, mutta nyt vuoron saa ratapyöräilijä Jani Mikkonen. Jani on käyttänyt juhanuksesta 2014 asti voimavalmennukseen Punttipossujen urheilijavalmennus osaamista. Tutustutaan Janiin ja hänen lajiinsa.

Ratapyöräily vaatii lajina voimaa, nopeutta ja räjähtävyyttä. Janin parhaita saavutuksia urheilijana on 8. Suomen mestaruutta, EM 13. keirinissa ja EM 8.  joukkuesprintissä. Isoimmissa GP-kisoissa parhaat sijoitukset ovat olleet  kuuden parhaan joukkoon.

Jatka lukemista Urheilijaprofiili: Jani Mikkonen, ratapyöräily