Aihearkisto: Painonnosto

Harjoitusohjelmat osa 5.

Johdanto

Voimailija Riku Kirin kerrotaan todenneen että ihmisiä on kahdenlaisia, heikkoja ja erittäin heikkoja. Harvallapa meistä voimaa on ylenpalttisesti. Kylmä geneettinen fakta on se, että toisiin voima tarttuu helpommin, 10% on lahjakkaita, promille huippulahjakkaita, 10% ei juuri kehity vaikka tekisi mitä tahansa ja loput on jossain tässä välimaastossa. Harjoittelussa lahjakkuus tarkoittaa käytännössä sitä että toisilla voima kehittyy aivan millä treenisysteemillä tahansa ja osa ei meinaa koskaan löytää oikeasti toimivaa tapaa. Normi urheilijalle mikään systeemi ei toimi kuin hetken aikaa ja jatkuvasti joutuu etsimään uusia ärsykkeitä. Normaalitilanteessa, eli ei geneettisesti lahjakkaille, voiman kehitys tarkoittaa poikkeuksetta lihaksen poikkipinta-alan kasvua, eli urheilijan painon lisääntymistä. Paino on voimaa ja ylipaino ylivoimaa- on joskus todettu, voimaa on haettava volyymin ja hypertrofian kautta vaikka tavoitteet olisikin maksimivoimassa. Nyt kannattaa muistaa että tehokkain treenialue on jokaiselle yksilöllinen, mutta todennäköisimmin voima kehittyy paremmin kasvattamalla ensin työmäärää keskialueella, kuin tekemällä pelkkää maksimivoimaa. Nostamalla maksimeita, hermosto toki tottuu nostamaan, eli tietyn tason pystyy nostamaan vaikka joka päivä. Se ei ole kuitenkaan välttämättä ole sama asia kuin kehitys, ellei tämän tyyppiseen treenaamiseen ole lahjakkuutta tai douppia käytössä. Junioriurheilijoilla voiman kehitys pitää aina näkyä myös lihaksiston kehittymisenä, jos juniori on 17 vuotiaana edelleen samassa painoluokassa mitä 15 vuotiaana, on tuleva kehityspotentiaali hukattu.

Jatka lukemista Harjoitusohjelmat osa 5.

Doping osa 2.

Doping osa 2.

Artikkelin ensimmäinen osa löytyy täältä.

Artikkelikuva credits: Xoan Baltar.

weightlifting

(Lähde: http://www.nytimes.com/interactive/2016/08/08/sports/olympics/history-olympic-dominance-charts.html?_r=0)

Oheinen NY Timesin julkaisema graafi kertoo painonnoston olympiamitalien jakautumisesta. Yhtä hyvin graafi voisi kertoa painonnostossa menestymisen merkityksestä kyseisissä maissa, lajin harrastajamääristä sekä lajiin satsattavista taloudellisista panoksista. Taloudellisen panostuksen kääntöpuolena tulee vaatimus menestymisestä, jonka varmistamiseksi otetaan kaikki keinot käyttöön. Sijoittajien rahalle pitää saada vastinetta. Venäjän painonnosto suljettiin näyttävästi median huomion saattelemana ulos Rion 2016 olympialaisista perusteluna urheilujärjestelmän osallisuus systemaattiseen dopingin käyttöön. Käytännössä jokainen em. graafin maista olisi pitänyt sulkea kisoista ulos samasta syystä. Huikea lista nimekkäitä kärynneitä edellisten olympialaisten uusintatesteissä tarkoittaa juuri tätä. Dopingin tuloksellinen käyttö ja urheilijoiden testaaminen ennen kisoihin lähettämistä, siis jotta he eivät käryäisi, vaatii sellaisia panostuksia joihin yksittäiset urheilijat tai valmentajat eivät pysty. Taakse tarvitaan lääkärien, hoitajien, apteekkien, sairaaloiden ja laboratorioiden verkosto, joka pystyy palvelemaan urheilijoita lähes 24/7. Tällä tavalla oli rakennettu myös Suomen oma kotimainen hiihdon farmakologinen ohjelma.

Jatka lukemista Doping osa 2.

Voiman kehitys

Voimasta sanottiin ennen vanhaan että sitä joko on tai ei ole, Jyväskylästä kotoisin ollut 1989 Rokin SM kisojen mitalisti Rajuilma- yhtye muotoili asian kappaleeseen ’Voimaa’. Voiman olomuoto kuitenkin vähän vaihtelee lajista toiseen, sitä on joko maksimivoimaa, nopeusvoimaa tai voimakestävyyttä.

Toinen ulottuvuus voimaan on kunkin lajin vaatima voimantuottoaika, pikajuoksijan pitää pystyä tuottamaan voima jalan kontaktiaikana radan pintaan, eli 10 – 20 ms, eliittitasolla jopa hiukan alle 10 ms. Vaikka voimaa olisi kuinka paljon tahansa, mutta sitä ei saada ulos lajin vaatimassa voimantuottoajassa, ei tulos ole kummoinen. Kolmas voiman ulottuvuus on suhteellinen vs. absoluuttinen voima, ts. paljonko voimaa pystytään tuottamaan suhteessa kehonpainoon. Ikuisella massakaudella oleva turvonnut salinorsu ei pääse kummoisiin suhteellisen voiman lukuihin vaikka romua liikkuisikin paljon. Ylipainolla on myös se ongelma että massa vastustaa liiketilojen muutosta, niin myös nostajan oma massa, eli harva salinorsu pystyy liikahtamaan kovinkaan sähäkästi. Suurimmassa osassa urheilulajeja voidaankin määritellä kuhunkin lajiin optimaalinen kehontyyppi, esim. miessprintteri on n. 180cm +- 0.06m pitkä ja paino n. 77 – 84kg ja massaindeksi 23.7 +- 1.5 (Lähde: VTE Alasalmi, Pikajuoksun lajianalyysi ja harjoittelun ohjelmointi, seminaarityö 2006).

Jatka lukemista Voiman kehitys

Urheilijahaastattelu Kaisla Parkkinen, Rugby

Kuka olet?
Kaisla Parkkinen, 22 vuotta, opiskelen logopediaa Helsingin yliopistossa. (Kuvassa 2015 Scandinavian Sevens turnaus, Kaisla toinen vasemmalta eturivissä)

Kerro itsestäsi ja urheilutaustastasi?
Olen harrastanut pienestä pitäen useita eri lajeja tanssista lentopalloon, suurimman osan ajasta olen kuitenkin treenannut kamppailulajeja, nyrkkeilyä ja thainyrkkeilyä. Rugbyn aloitin n. 2,5 vuotta sitten. Pääsin pian aloittamisen jälkeen mukaan naisten 7’s-rugbymaajoukkueeseen joten muut lajit ovat saaneet jäädä. Koko urheilu-uran ajan voimaharjoittelu on tukenut lajitreenejä, mutta painonnostoon tutustuin ensimmäistä kertaa viime keväänä crossfitin parissa. Osallistuin Punttipossujen pienryhmävalmennukseen syksyllä 2015.
Opiskeluiden välissä olen tehnyt töitä myös Personal trainer yrittäjänä ja liikunnanohjaajana.

Miten päädyit Rugbyn pariin?
Etsin uutta harrastusta toivuttuani rasituksesta johtuvasta välilevynpullistumasta ja nyrkkeilykehässä sattuneesta polvivammasta. Näin sattumalta Helsinki Rugby Clubin peruskurssin mainoksen Kisiksen ilmoitustaululla. Sen pidempää asiaa harkitsematta, osallistuin peruskurssille ja olin täysin myyty. Vihdoin löytyi laji jossa fyysinen kovuus, tekninen taito ja vauhti yhdistyivät.

Jatka lukemista Urheilijahaastattelu Kaisla Parkkinen, Rugby

Lihasaktivaation mittaaminen

Mitkä lihakset tekee töitä ja millä tavalla, eli lihasaktivaation mittaaminen

Nykyaikainen teknologia on mahdollistanut niin oman mielen kuin kehonkin eri toimintojen mittaamisen. Kun Punttipossuille tarjoutui mahdollisuus tutustua Fibrux Oy:n uutuus ratkaisuun Mpower, jolla voidaan mitata lihasten EMG:tä ja vieläpä erotella mittauksella nopeiden ja hidasten lihassäikeiden aktivaatio toisistaan, tartuimme ilman muuta tilaisuuteen.

EMG tutkimuksen avulla saadaan selville mitkä lihakset tosiasiassa suoritukseen osallistuvat ja millä tavalla. Kun laitteen käyttäjä tekee esimerkiksi takakyykkyä, laitetaan sensorit reiteen ja saadaan selville tuliko liikkeessä käytettyä reisiä juuri lainkaan ja oliko käytössä nopeita vai hitaita lihassoluja.

Jatka lukemista Lihasaktivaation mittaaminen