Aihearkisto: Painonnosto

Painonnosto

Doping osa 2.

2 kommenttia

Doping osa 2.

Artikkelin ensimmäinen osa löytyy täältä.

Artikkelikuva credits: Xoan Baltar.

weightlifting

(Lähde: http://www.nytimes.com/interactive/2016/08/08/sports/olympics/history-olympic-dominance-charts.html?_r=0)

Oheinen NY Timesin julkaisema graafi kertoo painonnoston olympiamitalien jakautumisesta. Yhtä hyvin graafi voisi kertoa painonnostossa menestymisen merkityksestä kyseisissä maissa, lajin harrastajamääristä sekä lajiin satsattavista taloudellisista panoksista. Taloudellisen panostuksen kääntöpuolena tulee vaatimus menestymisestä, jonka varmistamiseksi otetaan kaikki keinot käyttöön. Sijoittajien rahalle pitää saada vastinetta. Venäjän painonnosto suljettiin näyttävästi median huomion saattelemana ulos Rion 2016 olympialaisista perusteluna urheilujärjestelmän osallisuus systemaattiseen dopingin käyttöön. Käytännössä jokainen em. graafin maista olisi pitänyt sulkea kisoista ulos samasta syystä. Huikea lista nimekkäitä kärynneitä edellisten olympialaisten uusintatesteissä tarkoittaa juuri tätä. Dopingin tuloksellinen käyttö ja urheilijoiden testaaminen ennen kisoihin lähettämistä, siis jotta he eivät käryäisi, vaatii sellaisia panostuksia joihin yksittäiset urheilijat tai valmentajat eivät pysty. Taakse tarvitaan lääkärien, hoitajien, apteekkien, sairaaloiden ja laboratorioiden verkosto, joka pystyy palvelemaan urheilijoita lähes 24/7. Tällä tavalla oli rakennettu myös Suomen oma kotimainen hiihdon farmakologinen ohjelma.

Jatka lukemista Doping osa 2. →

Painonnosto

Voiman kehitys

Kommentoi

Voimasta sanottiin ennen vanhaan että sitä joko on tai ei ole, Jyväskylästä kotoisin ollut 1989 Rokin SM kisojen mitalisti Rajuilma- yhtye muotoili asian kappaleeseen ’Voimaa’. Voiman olomuoto kuitenkin vähän vaihtelee lajista toiseen, sitä on joko maksimivoimaa, nopeusvoimaa tai voimakestävyyttä.

Toinen ulottuvuus voimaan on kunkin lajin vaatima voimantuottoaika, pikajuoksijan pitää pystyä tuottamaan voima jalan kontaktiaikana radan pintaan, eli 10 – 20 ms, eliittitasolla jopa hiukan alle 10 ms. Vaikka voimaa olisi kuinka paljon tahansa, mutta sitä ei saada ulos lajin vaatimassa voimantuottoajassa, ei tulos ole kummoinen. Kolmas voiman ulottuvuus on suhteellinen vs. absoluuttinen voima, ts. paljonko voimaa pystytään tuottamaan suhteessa kehonpainoon. Ikuisella massakaudella oleva turvonnut salinorsu ei pääse kummoisiin suhteellisen voiman lukuihin vaikka romua liikkuisikin paljon. Ylipainolla on myös se ongelma että massa vastustaa liiketilojen muutosta, niin myös nostajan oma massa, eli harva salinorsu pystyy liikahtamaan kovinkaan sähäkästi. Suurimmassa osassa urheilulajeja voidaankin määritellä kuhunkin lajiin optimaalinen kehontyyppi, esim. miessprintteri on n. 180cm +- 0.06m pitkä ja paino n. 77 – 84kg ja massaindeksi 23.7 +- 1.5 (Lähde: VTE Alasalmi, Pikajuoksun lajianalyysi ja harjoittelun ohjelmointi, seminaarityö 2006).

Jatka lukemista Voiman kehitys →

Painonnosto

Urheilijahaastattelu Kaisla Parkkinen, Rugby

Kommentoi

Kuka olet?
Kaisla Parkkinen, 22 vuotta, opiskelen logopediaa Helsingin yliopistossa. (Kuvassa 2015 Scandinavian Sevens turnaus, Kaisla toinen vasemmalta eturivissä)

Kerro itsestäsi ja urheilutaustastasi?
Olen harrastanut pienestä pitäen useita eri lajeja tanssista lentopalloon, suurimman osan ajasta olen kuitenkin treenannut kamppailulajeja, nyrkkeilyä ja thainyrkkeilyä. Rugbyn aloitin n. 2,5 vuotta sitten. Pääsin pian aloittamisen jälkeen mukaan naisten 7’s-rugbymaajoukkueeseen joten muut lajit ovat saaneet jäädä. Koko urheilu-uran ajan voimaharjoittelu on tukenut lajitreenejä, mutta painonnostoon tutustuin ensimmäistä kertaa viime keväänä crossfitin parissa. Osallistuin Punttipossujen pienryhmävalmennukseen syksyllä 2015.
Opiskeluiden välissä olen tehnyt töitä myös Personal trainer yrittäjänä ja liikunnanohjaajana.

Miten päädyit Rugbyn pariin?
Etsin uutta harrastusta toivuttuani rasituksesta johtuvasta välilevynpullistumasta ja nyrkkeilykehässä sattuneesta polvivammasta. Näin sattumalta Helsinki Rugby Clubin peruskurssin mainoksen Kisiksen ilmoitustaululla. Sen pidempää asiaa harkitsematta, osallistuin peruskurssille ja olin täysin myyty. Vihdoin löytyi laji jossa fyysinen kovuus, tekninen taito ja vauhti yhdistyivät.

Jatka lukemista Urheilijahaastattelu Kaisla Parkkinen, Rugby →

Painonnosto

Lihasaktivaation mittaaminen

Kommentoi

Mitkä lihakset tekee töitä ja millä tavalla, eli lihasaktivaation mittaaminen

Nykyaikainen teknologia on mahdollistanut niin oman mielen kuin kehonkin eri toimintojen mittaamisen. Kun Punttipossuille tarjoutui mahdollisuus tutustua Fibrux Oy:n uutuus ratkaisuun Mpower, jolla voidaan mitata lihasten EMG:tä ja vieläpä erotella mittauksella nopeiden ja hidasten lihassäikeiden aktivaatio toisistaan, tartuimme ilman muuta tilaisuuteen.

EMG tutkimuksen avulla saadaan selville mitkä lihakset tosiasiassa suoritukseen osallistuvat ja millä tavalla. Kun laitteen käyttäjä tekee esimerkiksi takakyykkyä, laitetaan sensorit reiteen ja saadaan selville tuliko liikkeessä käytettyä reisiä juuri lainkaan ja oliko käytössä nopeita vai hitaita lihassoluja.

Jatka lukemista Lihasaktivaation mittaaminen →

Painonnosto

Takana loistava tulevaisuus?

Kommentoi

Helsingin Sanomien yleisönosastolla kysellään lasten liikunnan ilon perään (HS 18.8.2015) kilpaurheilun puristuksessa. Itse esittäisin saman kysymyksen, eli mihin tarvitaan lasten ja nuorten huippu-urheilua, millaiseksi lasken aina tulos- ja kilpaurheilun? Mielestäni lasten ja nuorten urheilu on tärkeää, mutta etusijalla pitäisi olla liikunnan ilo ja mahdollisuus kehittyä monipuolisesti eri lajeja harrastaen, ei pyttyjen ja pokaalien metsästys. Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden mukaan myöhään erikoistuminen, useiden lajien harrastaminen ja runsas ei-ohjattu liikkuminen johtaa usein huipulle paremmin kuin varhain vakavoituva urheileminen ja varhainen keskittyminen vain yhteen lajiin. No miten toimii suomalainen liikuntajärjestelmä? Täällä lajivalintaa pyritään aina vain aikaistamaan ja nuoria jopa kielletään harrastamasta useampaa lajia. Lajit eivät tee minkäänlaista yhteistyötä keskenään ja kilpaurheilu tuhoaa monipuolisuuden viimeistään viisitoistavuotiaana kun on pakko alkaa taistella paikasta valmennusryhmässä tai joukkueessa. Lopputuloksena on äärimmäisen ohut ja kapea huippu-urheilijoiden joukko ja itsensä kilpakentillä jo loppuunkuluttaneiden, entisten lupausten, nykyisten lopettaneiden armeija eri lajeissa. Jatka lukemista Takana loistava tulevaisuus? →

Painonnosto

Urheilijahaastattelu, Ville Parviainen, Crossfit

Kommentoi

Ville Parviainen on tuttu urheilija Crossfitin Winter War 2015 -kisoista. Painonnosto on olennainen osa CF-harjoittelua, kuten lajia seuraavat tietävät. Punttipossujen tekniikkakurssista Ville kuuli omalta kaveriltaan ja kiinnostui.

Ville_Parviainen

“Oma tempaus tarvitsi hiomista ja mistäpä muualta sitä hakisi oppia kuin painonnostoseurasta”. Jatka lukemista Urheilijahaastattelu, Ville Parviainen, Crossfit →

Painonnosto

Harjoitusohjelmat osa 4. – Kaikenlaista jokaiseen makuun

Kommentoi

Tämän artikkelin taustalla on ollut jälleen oma pohdintani voimaharjoittelun ihmeellisessä maailmassa. Tällä kertaa pohdin muutamaa erilaista  lähestymistapaa rakentaa urheilijaa kohti uusia tuloksia.

Maksimiykköstä kohti

Aloitetaan pohdinta jälleen bulgaarityylin harjoittelulla, joka on siis suurimmaksi osaksi  nousuja maksimirautoihin lähes joikaisessa treenissä. Moniko arvelee että maailmasta löytyy yhtään ainoaa pikajuoksijaa, jonka treenit olisi lähes pelkästään juosta joka ainoassa treenissä 100m täysillä tai korkeushyppääjä joka aina vain kokeilee maksimia? Jatka lukemista Harjoitusohjelmat osa 4. – Kaikenlaista jokaiseen makuun →