Tällä kertaa pohdin artikkelissa ikääntymisen vaikutusta voimaharjoitteluun. Olen itse 43v ja koko ikäni harrastanut aktiivisesti eri lajeja, treenaan edelleen aktiivisesti ja haluan kehittyä niissä asioissa mitä teen. Kaltaisiani jo pikkuhiljaa ikääntyviä harrastajia on valtaisa joukko mistä kertoo jo painonnoston Masters kisojen valtaisa suosio. Ikä alkaa vaikuttaa harjoitteluun eri muodoissaan jo kolmekymmpisestä saakka, miehillä lihasmassa- sekä voimatasot alkavat laskea ilman harjoittelua jo 25 vuotiaasta ja naisilla käytännössä jo esimurrosiästä saakka. Keskityn tässä artikkelissa eri ikävaiheiden välillä 30 – 60 erityisvaatimuksiin voimaharjoittelussa huomioiden ennen muuta sellaiset henkilöt jotka ovat olleet aktiivisia liikunnan harrastajia jo aiemmin. Jos elämäntavoissa on takana luja putki rilluvuosien, kuten Frederik aikoinaan lauloi tai jos hiiren kliksuttelu on ollut viikon liikunta-annos jo vuosia, on virheiden korjaaminen myöhemmin todella vaikeaa. Liikunnasta on aina hyötyä, mutta jos vasta viisikymppisenä herää muistelemaan miten kivaa oli nuoruudessa kirmata eri lajeissa, on todennäköistä että vaikeammat ja vaativammat lajit joutuu unohtamaan. Toisenlaisilla elämänvalinnoilla sensijaan on hyvin kauaskantoisia vaikutuksia.
Aihearkisto: Valmennus
Urheilijaprofiili: Jani Mikkonen, ratapyöräily
Punttipossujen blogi on keskittynyt painonnostoon, mutta nyt vuoron saa ratapyöräilijä Jani Mikkonen. Jani on käyttänyt juhanuksesta 2014 asti voimavalmennukseen Punttipossujen urheilijavalmennus osaamista. Tutustutaan Janiin ja hänen lajiinsa.
Ratapyöräily vaatii lajina voimaa, nopeutta ja räjähtävyyttä. Janin parhaita saavutuksia urheilijana on 8. Suomen mestaruutta, EM 13. keirinissa ja EM 8. joukkuesprintissä. Isoimmissa GP-kisoissa parhaat sijoitukset ovat olleet kuuden parhaan joukkoon.
Jatka lukemista Urheilijaprofiili: Jani Mikkonen, ratapyöräily
Harjoitusohjelmat 3. – Action
Se mikä erottaa painonnoston harrastebodailusta on systemaattinen tulosten tavoittelu. Harjoittelua ei ole tarkoitus tehdä pelkällä mutu tuntumalla eikä fiilis pohjalta, vaan kaikella tekemisellä tulisi olla jokin järkevä perusteltavissa- ja mitattavissa oleva tarkoitus joka tähtää mahdollisuuteen saada isompia romuja nostettua. Jatka lukemista Harjoitusohjelmat 3. – Action
Harjoitusohjelmat, osa 2. Lisää kierroksia!
Tämä postaus on jatkoa ”Painonnoston harjoitusohjelmat” -artikkelille.
Mitä sitten kun tekniikkaa on jo hierottu ja haluaisi saada tankoon lisää kiloja?
Samoja asioita samalla tavalla päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, näin ei rakenneta tuloksellista harjoitusohjelmaa. Toki perusasiat on syytä pitää mielessä, kuten että laji ei ole voima- vaan painonnosto, mutta kehitys vaatii säännöllisin väliajoin uusia ärsykkeitä. Lihaksisto, hermosto ja mieli tottuu nopeasti ja harjoittelun teho alkaa taantua ilman muutoksia. Jatka lukemista Harjoitusohjelmat, osa 2. Lisää kierroksia!
Doping
Douppi ei ole vain urheilijan henkilökohtainen valinta, jokainen douppaaja synnyttää ympärilleen lisää aineiden käyttäjiä. Kukaan ei ole aloittanut douppaamista vain ominpäin, vaan aina on lähipiiristä löytynyt joku jolta on saatu ensimmäiset annokset, joku joka on opastanut ja neuvonut. Jatka lukemista Doping
Naisten harjoittelun erityispiirteitä
Erot lihasmassassa
- Lihasmassan kasvu tytöillä pysähtyy puberteettiin ilman harjoittelua
- Keskimäärin naisten maksimaalinen ylävartalon voimantuotto on noin 50-60% ja alavartalon noin 60-70% miesten maksimaalisesta voimantuotosta. Lähde: Naisten ja tyttöjen urheiluvalmennus Jatka lukemista Naisten harjoittelun erityispiirteitä
Punttipossut 